cheich

Olen huomannut kauhukseni, että ihmiskunta on unohtanut maata vaivaavan vitsauksen, joka vie jäsenen kymmeniltä kansalaisilta vuosittain. Näin päätinkin kirjoittaa sen määritelmän tänne blogiini näin avaustarinaksi ja sivistää kanssaeläjiäni. Lue siis seuraava ja älä päästä asiaa unohtumaan ja kerro siitä myös lapsillesi. Näin varmistat, että tieto säilyy kansan kollektiivisessa muistissa. Tässä siis tietoa susidarrasta:

Aamulla heräät ja mietit silmien avaamisen vaikutusta maailmannäkemykseen. Tunnet outoa painetta käsivarressa ja päätät avata silmät silläkin uhalla, että päivän valo polttaa verkkokalvot karrelle; täytyyhän tarkastella oudon paineen aiheuttajaa kädessä. Lasket mielessäsi “yksi, kaksi, KOLME!” ja räväytät silmät auki. Päivän valo tulvii silmien läpi ja vihlaisee jokaista aivosolua pirullisella kirkkaudellaan. Kun pupillit ovat säätäneet aukon sopivaksi maailman havainnoimiseen, tulee räpäytettyä silmiä vielä muutaman kerran, ihan vaan varmistuakseen että ne ovat auki ja kuvat kattolaatoista, joita mielen sopukoihin tulvii ovat totta, eikä jotain pirullista etanolin aiheuttamaa hallusinaatiota. Käsi alkaa olla jo tunnoton ja aivojen kiellosta huolimatta päätät tarkastaa käden oudon tunnottomuusilmiön. Käännät pään käden suuntaan ja joku alkukantainen refleksi estää äänihuulia päästämästä valloilleen kauhunhuutoa: Käden päällä rötköttää satujen suohirviö kaikessa kamaluudessaan! Elämä vilisee silmien edessä ja huomaat sen päättyvän siihen kohtaan, kun tilasit ravintolassa kuudennen valkovenäläisen. Painat mielen takaisinkelausnappia ja yrität löytää filmiltä hirviötä joka nyt pitää kättäsi panttivankinaan. Tulet tulokseen, että suopeikko on kaapannut sinut filmin katkeamisen jälkeen. Vilkaiset taas käden suuntaan, ihan vaan varmistaaksesi, että delirium ei ollut kasvattanut paiseita Pamela Beivotsiin. Säikähdät uudelleen ja rääkäiset sisäisesti. Mietit tuskaisesti kuinka saat käden pään alta herättämättä tätä Mordorista karannutta painajaista. Kopeloit toisella kädellä ympäriinsä, etsien jotain terävää. Et tiedä vielä miksi, tai et tunnusta suunnitelmaasi vielä itsellesikään. Koska ihmiset harvemmin säilyttävät puukkoja ja luusahoja sängyissään ei kopeloiminen tuota tulosta. Hengität muutaman kerran syvään, tirautat pienen itkun ja lausut isä meidän rukouksesta ne kolme ensimmäistä lausetta, jotka siitä muistat. Puristat silmät kiinni ja isket hampaasi omaan olkavarteen. Käden puutuminen helpottaa urakkaa, mutta tuska on silti melkein sietämätön. Ainoa asia, mikä pitää sinut järjissään on muisto käden päällä retkottavasta olennosta ja muistikuva elämän ihanuudesta, kun käden päällä ei retkottanut olentoa. Pääset vapaaksi ja pakenet vähin äänin. Naapuri avaa ovensa kun juokset rappukäytävässä verta valuen ja uikuttaen, kuin piesty koira. Päätät olla juomatta enää koskaan: Yhden käden menetys suohirviölle on vielä siedettävä tappio. Mutta ilman molempia käsiä, ei voi enää ajaa partaa tai vaihtaa vaihdetta.

Tämä on susidarran määritelmä. Vuonna 2008 Suomessa diagnosoitiin 37 susidarra tapausta. Mielenkiintoista kyllä piikit tilastoissa oli juhlapyhien ja pikkujoulukauden aikana. Ehkäpä helvetti avaa porttinsa kristillisinä pyhinä ja päästää demoninsa vaeltamaan maan päälle muistuttamaan ihmiskuntaa olemassaolostaan.